tiistai 1. syyskuuta 2015

Nightmares and Blessings




Mulla on ollut hieman hassu jakso elämässäni tällä hetkellä. Hassu, sellaisella oudolla tavalla. Viimisten viikkojen aikana olen nähnyt hirveästi painajaisia. Ennen nukkumaanmenoa mulle on tullut tapana käydä ajatuksissani läpi elämääni ja jotenkin tarrautunut negatiivisiin asioihin, jotka sitten tulevat uniini. Kauhuskenaarioita, pelkoja; sanoja, jotka ovat tulleet sanomattomaksi; asioita, jotka tekisin ehkä toisin, jos saisin toisen mahdollisuuden. Pitäisi ymmärtää, että sitä toista mahdollisuutta ei tule. Mennyttä ei saa takaisin, mutta asioille voi tehdä jotain tässä ja nyt. 

Olen elämänasenteeltani sellainen tyyppi, että älä koskaan kadu, varsinkaan jotain mitä joskus halusit. Välillä sitä sitten miettii kuitenkin, että miten on joskus halunnut jotain. Ristiriitaista. Vai onko se juuri sitä katumista ? Emmä tiedä ! On niin paljon vain juttuja, joita en enää ikimaailmassa tekisi ja juttuja, joista näin jälkikäteen ajattelee, että wtf I was thinking. :D jotenkin tosi turhauttavaa ja ärsyttävää, että olen viime aikoina miettinyt näitä "turhia" juttuja liiaksikin. Vaikka en ole ylpeä kaikesta, mitä on tullut tehtyä vuosien varrella, on se kuitenkin johtanut mut tähän pisteeseen. Vaikka jotkin viime aikaisetkin valinnat harmittavat voin sanoa, että olen ylpeä siitä miksikä olen tullut kaiken kokeman jälkeen kokonaisuudessaan. Kukaan ei ole pyhimys eikä sitä pystykään olemaan. 
Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven.


Olen todella iloinen siitä, että olen löytänyt elämääni ihmisiä, jotka tukevat ja patistavat menemään eteenpäin. Ihmisiä, joille toisen menestys ei ole itseltä pois. Kaksi suurinta tukijaani ovat erityisesti äitini sekä mama Hyena, jota ilman moni asia ei olisi mahdollista. Hän tukee, kuuntelee sekä ymmärtää ja jakaa visioni monissa asioissa ja miten kliseiseltä se kuulostaakaan, niin voimat yhdistämällä tulee jotain suurempaa. TeamHyena is all about support.

Alan tässä jo hieman kadottamaan, mistä mun piti alunperin kirjoittaa. Olen kaivannut vähän venttiiliä ja oikeastaan tässä raapustellessa on tullut deletoitua aika paljon. Kirjoittaessa myös ajatukset ovat myös juosseet vapaasti ja olen varmaan lagannut tässä koneen äärellä muutaman tunnin, vaikka itse postauksessa ei olekaan hirveästi tekstiä. :D Ehkä mä saisin nyt vihdoin pikkuhiljaa rauhaa uniini. Tässä tulevaisuudessa kun on kuitenkin tulossa niin paljon siistejä juttuja ! 

Nyt alkaa olla unen tarpeessa, Nighty !

xx CC


Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Jätä alle kommenttisi, niin vastaan mahdollisimman pian, kiitos ! :)

Please leave your comment below and I will answer asap, thanks ! :*