perjantai 29. heinäkuuta 2016

Arvosta Sitä, Mistä Olet Tullut



Ciao !

Varsinkin viime aikoina on tullut paljon pohdittua ja mietittyä elämää ja mitä siltä haluan. Elämänasenteeni on se, että on elettävä tässä hetkessä, pidettävä silmällä tulevaisuutta ja menneisyys on vain kokonaisuus kokemuksistamme, jotka ovat johtaneet siihen, mitä olemme tänä päivänä. 

Tänään treenatessani salilla, mulla iski sellainen erikoinen, ehkä autuas ja todella kiitollinen fiilis. Mietin paljon, mitä elämässäni onkaan jo ehtinyt tapahtunut, mitä kaikkea on tullut koettua ja sitä, miten kaikesta huolimatta olen pystyssä. Olen hengissä. Kaikesta ole selvinnyt. Voin sanoa olevani ylpeä itsestäni.


Jos mietin 15-vuotiasta minää, hän ei ikinä missään maailmassa uskoisi, että olisin koskaan voinut olla henkisesti tai muutenkaan elämässäni siinä pisteessä, missä olen tänään. 15-vuotias CC ei tiennyt mitä itsevarmuus on, itsetuntokin oli pohjilla. Hän ei osannut kuvitella, että kukaan miespuolinen henkilö koskaan kiinnostuisi hänestä. 15-vuotias CC ei ikinä voisi uskoa, että pitäisi itseään joku päivä kauniina ja seksikkäänä. Hän ei ikinä uskoisi, että olisi joku päivä muille mahdollisesti inspiraationa tai saati, että häntä seuraisi tuhannet ihmiset somessa. 15-vuotias CC oli vetäytyvä, omissa oloissaan viihtyvä tytteli, joka vaan toivoi, että olisi saanut muiden hyväksyntää. Että olisi ollut iso kaveriporukka ympärillä. Toivoi, että olisi ollut suosittu; toivoi, että ihmiset huomaisivat hänet. Todellisuudessa hän oli sisältä niin hukassa, ettei tiennyt mitä todella halusi. Ennen kaikkea hän ei tiennyt mitä todella tarvitsi.

Musta on hassua, miten ihmiset saattavat välillä keskittyä liikaa siihen, mitä heillä ei ole tai mitä heillä on vielä saavuttamatta. Ollaan tyytymättömiä ja petytään, mikäli ensimmäisellä kerralla asiat eivät mene odotusten mukaisesti. Luovutetaan ennen kuin ollaan todella yritetty tai ei välttämättä edes yritetä, sillä pelätään epäonnistumista. Mietitään liikaa, mitä muut ajattelevat. Tällainen ajatusmaailma luo onnettomia, tyytymättömiä ihmisiä. Negatiivisia ja kateellisia mieliä. Ihmisiä, jotka rypevät omassa tai muiden säälissä. Ihmisiä, jotka hukkuvat siihen, että on pakko saada lisää ja lisää ja kuin se jotenkin määrittelisi, mitä onni on.


Haluaisin, että jokainen miettisi nyt, mistä sitä onkaan tultu ja ottaisi hetken itselleen ollakseen kiitollisia siitä, mitä olemme tänä päivänä. Kiitollisia siitä, mitä meillä jo on. Kiitollisia siitä, että olemme ! Haluaisin, että jokainen miettii hetken elämänsä vastoinkäymisiä ja toteaa, että hitto ! Tässä sitä edelleen ollaan, hengissä. Jokaisella meistä on varmasti ollut omat heikot hetkemme ja olemme ajatelleet, ettemme selviä ko. tilanteesta/hetkestä. Well, guess what, voin taata, ettei ole mitään mistä ei selviä ! Se vaatii vain sisua, omaa mielenvoimaa sekä välillä enemmän tai vähemmän aikaa. 

Ajatusmaailmaani kuuluu myös se, että kaikelle on aikansa ja paikkansa. Taas mä jankutan tätä, mutta kaikki tapahtuu syystä. Tää filisofia on pitänyt mut pystyssä, sekä auttanut mua monissa tilanteissa. Se auttaa ymmärtämään sen, ettei saa jäädä liikaa miettimään, mitä olisi voinut tapahtua tai mitä olisi voinut tehdä toisin. Sellainen vain syö sisältä ! Tää filosofia auttaa pohtimaan syy- ja seuraussuhteita. Mitkä asiat johtivat tähän tilanteeseen, mitä voin siitä oppia ja miten voin toimia ensi kerralla ehkä toisin.

Kukaan ei ole täydellinen eikä tule koskaan olemaan. Jokainen tulee tekemään virheitä enemmän tai vähemmän. Se on sitten vain itsestä kiinni ottaako opikseen virheistään ja pystyykö kääntämään huonon hyväksi. Jotkut virheemme tapahtuvat myös syystä ! Vaikka hassulta kuulostaakin. Virheiden tekemistä ei kannata pelätä. Välillä meidän on oikeasti tehtävä isojakin virheitä oppiaksemme isoja opetuksia.


Palataanpa nyt takaisin alkulöpinääni minusta. Niinkuin sanoin, 15-vuotias minä ei todellakaan tiennyt, mitä todella tarvitsi. Hän uskoi. että hakemalla muiden hyväksyntää, tekisi hänet onnelliseksi. Monta vuotta vierähtikin niin, että hain hyväksyntää monella eri tapaa ja huomiota alkoikin sataa hurjasti. Kavereita ja tuttuja oli yhtäkkiä todella paljon. Jollain tapaa itsevarmuuskin nousi ehkä liikaakin tai ainakin uskoin olevani itsevarma. Sekosin miehiltä saamastani huomiosta. Kaikki noi asiat tuntuivat aina hetken aikaa hyvältä, mutta jotain silti puuttui. Hain ja tein kaikkia asioita, joiden luulin tekevän musta onnellisen, mutta en tiennyt, että se, mitä todella etsin, löytyi jo mun sisältä. En vaan osannut nähdä sitä. Ainoa asia, mitä todella tarvitsin, oli oma itseni. Sen, että löytäisin todella minut ja hyväksyisin itseni sellaisena kuin todella olen sekä eläisin elämääni itseni vuoksi.


Joten kyllä, olen ylpeä itsestäni. Olen saavuttanut jo enemmän kuin mitä 15-vuotiaana olisin koskaan voinut uskoa ja kuvitella. Kaikki virheeni ja kokemukseni ovat olleet auttamassa löytämään itseäni sekä rakentamassa minua. Voin sanoa ylpeästi olevani yksi niistä ihmisistä, jotka ottavat opiksi virheistään ennemmin tai myöhemmin. Ei kaikki tekoni tietenkään ole ylpeyden aiheita, mutta what is done is done eikä niitä pitäisi jäädä sen enempää murehtimaan. Niinkuin sanoin, ain't nobody perfect. Yksittäiset asiat eivät määrittele sitä kuka olet.

Se, että välillä miettii mistä tähän pisteeseen on tultu, auttaa oikeasti elämään onnellisempaa elämää. Myöskin se, että välillä pohtii, mistä voi olla ja mistä onkin kiitollinen elämässä, voi shiftata moodiasi ihan hurjasti ! Ja lupaan, lista asioista, joista voi olla kiitollinen on loppumaton. On paljon ja itse asiassa liikaakin asioita, joita otamme joka päivä itsestäänselvyytenä. 

Eipä tähän väliin muuta kuin rauhaa ja rakkautta.

Ihanaa viikonloppua kaikille !

xx CC








2 kommenttia :

  1. Kiva kun olet alkanut postata useammin :) pohdinnat on aina tosi kivoja, mutta toivoisin sinun lisäävän näihin vielä enemmän sitä henkilökohtaista aspektia. Kun nuo "elämällä on tarkoitus, ole oma itsesi, on paljon syitä olla kiitollinen" on vähän kulutettuja lausahduksia, joten olisi tosi kiinnostavaa lukea niitä ihan täysin sun omia kokemuksia. Sä oot aina ollut yksi niistä harvoista bloggareista jotka oikeasti avautuu omasta elämästään, ja toivon että teet niin jatkossakin. Se tekee susta mielenkiintoisen! Oot selvinnyt niin monesta kokemuksesta, että niistä kertominen voisi tsempata muitakin. Hyvää kesän jatkoa :)

    VastaaPoista
  2. onko sulla tekoripset nykyään vai mistä saa noin hyvännäköiset pidennykset ?

    VastaaPoista

Jätä alle kommenttisi, niin vastaan mahdollisimman pian, kiitos ! :)

Please leave your comment below and I will answer asap, thanks ! :*